Tuttu On Tie

Intro (0:00) e------------------------------|------------| b-----12-13-------12-13-12-----|--12--------| g--14----------14----------14--|-----12-----| d------------------------------|--------14--| a------------------------------|------------| e------------------------------|------------| e------------------------------|------------| b-----12-13-------12-13-12-----|--12--------| g--14----------14----------14--|-----12-----| d------------------------------|--------14--| a------------------------------|------------| e------------------------------|------------| e-----------------------------|-----------------------------| b-----------------------------|-----12-13------12-13-12-----| g-------------------12--------|--14---------14----------14--| d--12-14-15---14-15----15-14--|-----------------------------| a-----------------------------|-----------------------------| e-----------------------------|-----------------------------| e--------------------------------|--12-----------------| b--12-12-13-15---12-13-15-13-12--|-------15---13---12--| g--------------------------------|---------------------| d--------------------------------|---------------------| a--------------------------------|---------------------| e--------------------------------|---------------------| Intro (0:38) Intro (1:16) Verso 1: Tien tuntee kuin taskunsa parsitut Joissa käsiään käydessä pittää Sillä jalka on kevyt ja kivetkin vain Iloviljaa, jost' matkansa ittää Tien tuntee kuin kenkänsä paikatut Jotka länteen tai välillä ittään Sillä käsi on kaikkia tervehtänyt Kylävieraat on tuttuina pitkään Tien tuntee kuin hattunsa haalistuneen Jonka punonut heilanen on Sitä liioin ei naukussa lepuutettu Siks tuntee se auringon Vaan auringon parhaat on ystävät Tämä raikulipoika ja tuuli Niistä toinen on aikoja elänyt Toinen ainoaks itsensä luuli Ponte: Ei yksin tuo astella joutunut Joku aina kuin kuiskaten koski Sillä käsi on pellavaa pehmeämpi Sekä keväisin puuteriposki Vaikka itsensä ainoaks luulisikin Yksin maate on ilkeä laittaa Siks tuuli tuo oksilla huhuilee Huhusiivillä synnyinmaan laitaa Tien tuntee kuin reppunsa pohjattoman Joka lepää kuin tyvenen lailla Ja selässä nauttii se päivästään Jossa kulkee se auringon mailla Vaan auringon parhaat on ystävät Tämä raikulipoika ja tuuli Niistä toinen on aikoja elänyt Toinen ainoaks itsensä luuli Tien tuntee kuin varjonsa aukealla Jonka ilta niin pitkäksi heittää Yhä päiviin sen sääret vain lyhenevät Vaan yö kaikki allensa peittää Tien tuntee kuin notkean nilkkansa Joka tanssia taitaa ja tietää Ja hetken kun tansseihin pysähtyy Sen kulkija paikallaan sietää Outro (5:48)